VELHO-hanke toteutti maaliskuussa 2013 järviruovikon leikkuita Luvian Lohikarissa ja Maskun Aitsaaressa. Leikkuu tehtiin uudella Lännen Järviperkaus Oy:n kehittämällä menetelmällä, joka on uraauurtava Suomessa. Rinnekoneeseen kiinnitetty niittosilppuri leikkaa ja silppuaa ruo'on ja heittää sen edellä kulkevaan kärryyn. Telaketjuilla varustetut korjuukoneet mahdollistavat ajamisen pehmeillä, usein huonosti jäätyvillä ruovikkoalueilla. Kun ruoko saadaan kerätty valmiina silppuna, on se helpompi kuljettaa jatkokäyttöön. Menetelmällä ei kuitenkaan voida kerätä ruokoa kattomateriaaliksi, vaan se vaatii erilaisen niputtavan niittolaitteen.

 

IMG_0757-normal.jpg

Uusi menetelmä todettiin toimivaksi. Silppurilaitetta pitää vielä kehittää niin, että silputun korren pituutta saadaan lyhyemmäksi, jolloin se soveltuu paremmin eri käyttötarkoituksiin kuivikkeena, poltettavaksi, eristemateriaaliksi jne.

 

IMG_0763-normal.jpg

Silppua kipataan...

 

IMG_0704-normal.jpg

... ja lastataan. Kevyt silppu lastattiin tiiviisti lavalle.

 

IMG_0670-normal.jpg

Ruokosilpun polttoa testattiin Eurajoella Väkiparran tilan lämpölaitoksessa. Kuvassa kolakuljetin, joka soveltuu korsimateriaalien siirtämiseen. Järviruoko on ilmastoystävällinen biopolttoaine, joka käyttäytyy poltossa samalla tavoin kuin ruokohelpi tai viljan olki. Sen energiasisältö on lähes sama kuin puuhakkeella painokiloa kohden. Haasteena on kuitenkin ruo’on keveys, mikä vaikuttaa mm. kuljetuskustannuksiin. Kuljetusta varten ruoko on saatava tiiviiseen tilaan pieneksi silpuksi tai paaleiksi.

IMG_0656-normal.jpg

Pitkät korret ruokosilpun seassa hankaloittivat silpun siirtämistä, mutta muuten poltto onnistui hyvin. Mikäli laitosta olisi tarvittu tuottamaan lämpöä täydellä yhden megawatin teholla, ei kapasiteetti olisi pelkällä ruo’olla ollut riittävä. Ruoko sopiikin parhaiten poltettavaksi seoksena esimerkiksi puuhakkeen kanssa.

Kokeessa mitattiin savukaasujen pitoisuuksia ja todettiin, että haitallisia päästöjä ei muodostunut. Ainoastaan rikkidioksidin pitoisuudet olivat koholla verrattuna puun polttoon.

 

IMG_0663-normal.jpg

Ruo'on poltosta syntyy tuhkaa selvästi enemmän kuin puun poltossa. Tämä on huomioitava tuhkan siirtolaitteiden säädöissä. Koepoltossa ruoko paloi niin puhtaasti, että syntynyt tuhka oli aivan valkoista.