VELHO-hanke teetti elokuussa 2012 ruovikoiden vesileikkuita Mynälahdella, Maskun Halkkoaukolla ja Rukanaukolla sekä Paimionlahdella. Leikkuiden pinta-ala oli yhteensä 16 hehtaaria. Leikkuukohteiksi valittiin reheviä jokisuistoja (Halkkoaukko ja Paimionlahti), matala sisälahti (Rukanaukko) ja laajan avovesialueen rannalla sijaitseva kohde (Mynälahden Pyhäranta) monipuolisten kokemusten saamiseksi. Leikkuissa kerätty ruokomassa murskattiin ja sillä on tehty biokaasutus- kompostointi- ja peltoonsijoituskokeiluja. Teksti ja kuvat: Terhi Ajosenpää, VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Leikkuut toteutti Tmi Asmo Paloniitty kahdella Truxor-leikkuukoneella. Työtä hankaloitti veden mataluus (vettä alle 40 cm) Paimionlahdella ja Halkkoaukolla, joissa osa alueesta jäi leikkaamatta.

Leikkuumassat työnnettiin rantaan haravaveneen ja Truxorien avulla.

Leikattu ruoko ja muu vesikasvillisuus nostettiin rantaan juurikaskouralla.

Järviruoko murskattiin Haybusterilla suoraan kompostointipaikalle.

Mynälahden kuuden hehtaarin kokoiselta leikkuualueelta tuli pitkää ruokoa 4,5 kuorma-auton lavallista eli n. 140 kuutiota. Määrä on vähäinen, koska n. 5 hehtaaria alueesta oli leikattu kesällä 2012, joten ruokomassasta suurin osa kertyi alueelta, jota ei oltu aiemmin leikattu. Kuvassa koko määrä silputtuna. Kompostoituminen alkoi välittömästi ja muutamassa päivässä kasan lämpötila oli lähes 70 astetta.

Sama kasa on syksyn ja talven jälkeen pienentynyt huomattavasti. Laboratoriotulokset kolmesta koekompostista talven jälkeen antoivat seuraavat tulokset: fosforia n. 1-1,8 ja typpeä 20-29 g/kuiva-ainekilo, hiili-typpisuhde 14-24 ja kuiva-ainepitoisuus 15-30 %. Raskasmetallipitoisuudet jäivät alle mittausrajan. Kompostit käytetään maanparannusaineena ja lannoitteena kasvukauden 2013 aikana. Näin saadaan ravinteet vesistöistä kiertoon takaisin maalle.

VELHO- ja COFREEN-hankkeissa leikattua ruokoa murskattiin Tuorlan biokaasulaitoksen siiloon. Ruokoa on käytetty laitoksessa muiden massojen seassa syksyllä ja talvella (massa tiivistettiin siiloon  hajoamisen estämiseksi). Pienikokoiseksi murskattu ruoko on mennyt läpi laitoksesta ongelmitta. Ruo'on vaikutusta biokaasun tuotantoon ei ole pystytty arvioimaan, sillä laitos on käynnistetty vasta keväällä 2012 ja prosessiin vaikuttavia tekijöitä on runsaasti. Ruo'onkin sisältämät ravinteet päätyvät biokaasutusprosessin jälkeen kierrätykseen, kun mädätysjäännös käytetään lannoitteena pelloilla.